Debbie Millman

I'm really excited to introduce you to a new podcast that I am loving. It is from one of my favorite places on earth, the Metropolitan Museum of Art. The show is titled Immaterial, 5000 Years of Art, One Material at a Time.

Hosted by Camille Dunji, each episode examines a material of art, clay, stone, trash, and even intangible things like space. You'll gain a deep understanding of what these materials make us feel and reveal about our history and our humanity.

You'll also get a sense of the meaningfulness of these materials in art and how to see them in a whole new way. To listen to Immaterial, just search for Immaterial in your favorite podcast app. That's Immaterial, 5000 years of art, one material at a time. I love this show and I think you will too.

Weiwei, minä ymmärrän, että sinä olet aika hyvä Blackjack-pelaaja. Minä olin aiemmin hyvä. Kun olin melko raskas, olin melko hyvä. Minä löysin tietoa, että BlackjackChamp.comissa sinä olet käsitellyt järjestelmäkirjoissa pääosassa työkaluista pelaajana.

Weiwei, sinun huomattavasti uusi memoiri, 1000 vuotta ilmoituksista ja syrjyistä, on vuosikauden aikana Chinaa epikirja, joka on kertonut perheesi tarinaa. Aloitit kirjan kuvaamalla tapahtumia, jotka tapahtuivat 3.2.2011, kun olit valmiina ulos Beijingin puolustuspaikasta.

Siinä poliisi jäätyi sinuun, laittoi huonon päälle ja rikkoi sinua järjestelmässä. Seuraavan 81 päivän jälkeen eikä kukaan tiedä, missä olit, tai jos olit edes elämässä. Arrestoinnin aikana, olitko sinulla mitään tietoa siitä, millaista asiaa olit syyttyä?

During this time you were subjected to psychological torture. You were held captive in a 280 square foot room. Two armed guards surrounded you and monitored every move that you made. They watched you eat, sleep, shower.

ja jos ne eivät olleet tarpeeksi, he myös ajoittivat kaikkia näitä toimintoja, mikä tarkoittaa, että jos puhut liian nopeasti, sinun täytyi pysyä nukkumaan ja vettä, ennen kuin voit pysyä itseäsi ulos ja laittaa kotiasi. Onko todellista, että sinun pitäisi edes pystyä pysyä pysyä kotiasi?

Olet kertonut, että koko elämä, muun muassa nukkumisen jälkeen, oli vähentänyt, ja elämä ei näyttänyt olevan niin erilaista kuin elämä. Miten olit käsitellyt tätä psykologisesti silloin? Luulen, että minulla on vielä paljon haastavaa nähdä, miten tämä tilanne liittyy minuun.

Olin epäilemällä tunnistamaan mitään väärää, kun olit kylmännyt ja mennyt niin kauas, että sotilaat sanoisivat, että vaikka he välttäisivät sinua, sinun positiivisi ja poliittisi ei muuttaisi. Oliko 81 päivän aikana jotain, jolloin ajattelit, että olisit kylmännyt?

Kun olit sydämessä, ajattelit paljon isäsi Ai Qingista, joka oli sydämessä yksi vuosi myöhemmin kuin olit sydämessä, kun Chairman Mao aloitti poliittinen initiatiivi, jonka tehtävä oli perustaa taiteilijoita Suomesta, jotka kritisoivat hallintoa. Tämä kuulosti isäsi, joka oli yksi Suomessa tärkeimmistä poetista.

First he was sent to an icy wilderness in far northeast China. And then, when you were ten, he was banished to a location known as Little Siberia. Where is Little Siberia?

As your mother was leaving, you didn't beg her to stay. In your book you stated, I held my tongue, neither saying goodbye nor asking if she was coming back. You were only 10 years old. Did you think that you were ever going to see her again?

Se oli todella haastavaa, sillä se oli pohja, joka teki hänet itseänsä iloinen. Hänen työnsä oli todella originaalinen, mutta se oli myös todella riskiä. Sitten kirjoitat, kuinka aiemmin vain pentasyllabinen tai heptasyllabinen hymyinen versi klasiikkalaisessa kielessä oli hyvä pohja. Miten isäsi aloitti ensin hänen työnsä?

Despite your dad's fame, your father had a really turbulent upbringing. A fortune teller told his parents that the newborn child was at odds with their fate. And if they raised him at home, he would be the death of them.

So they understood this to mean that the baby should be cared for by others. And they wrapped your father tightly inside a comforter embroidered with the words 10,000 joys and sent him to another family to be raised. And he's written quite, quite powerful poetry about these experiences. Did your father ever feel that he had a home?

Kertoisit siitä, miten elämäsi tuli kurssiin terveydenhuollon koulutukseen. Haluan kuvitella sitä, mitä eläminen tehtiin yleisölle. Suomessasi oli yksiköi, joka tuli sopimuun. Lämpösi oli rauhattu jäätöplattformi, jossa oli viikkoja, jossa oli yksiköi, joka tuli sopimuun, jossa oli ilmaa.

The paraffin lamp you used inside made your nostrils black with soot. Rats were a constant problem, as were lice. Your dad's job for much of this time was cleaning out communal toilets, which consisted of holes over a cesspit.

And you write, in winter this involved breaking up the frozen feces into manageable pieces and shifting them out of the latrine one by one. One of China's most famous poets, most talented poets, cleaning a latrine and removing feces. Yet, you said that it was a hard time, but there was also a lot of joy.

Sorry, I only can share with you. It's legit. Thank you. Your father was forbidden to write for 20 years. From the time he was 47 until the time he was 67, some of what could have been the most fertile time of his career. He was not even allowed to touch a pen.