George Foreman

5.11.1994. Yksittäinen yleisö MGM Grand Hotelissa Las Vegasissa katsotaan 26-vuotiaan elokuvan Michael Moraan 45-vuotias George Foreman. Kun tulin takaisin boxeihin, kaikki sanoivat, että George, sinun tulee tappaa, sinun ei pitäisi tehdä sitä, sinä olet liian vanha.

Juuri muutama päivä myöhemmin hänen 46-vuotiaanaan, Foreman on melkein 20 vuotta vanhaa kuin ystävänsä, mutta yrittänyt tunnistaa, että aina ei ole rajoja, hän vahvasti käsittelee pysyä pysyä pysyä ja odottaa mahdollisuutta. Minä vain treenasin hieman hieman hieman hieman hieman hieman hieman hieman hieman hieman.

Olin Marshallissa, Texasissa vuonna 1949. Big George, jonka hän tuli tiettyyn, tuli professioon 20 vuotta myöhemmin ollen olemassa olympiakunnan. Hän tuli ensimmäisenä olemassaan maailmantaitokseni Jo Frasian kanssa Kinkstonissa, Jamaikassa vuonna 1973. Vaikka hänen reputointinsa oli rauhallinen käynti, Foreman oli olemassa olemassa olemassa olemassa olemassa olemassa olemassa olemassa olemassa.

Kaikki sanoivat, että George käy mitään muuta kuin lakia. Hän ei voi viedä Joe Frazieria, hän on viedä Muhammed Aliä. Joe Frazier alkoi uskoa kaikkiin asioihin itselleen ja antoi minulle taitoja. Olet ollut yksi kaikkein vahimmilaisen vahimmilaisen vahimmilaisen vahimmilaisen vahiminen.

Olin yksi vanhemmista joukkuehtoja koko ajan. Tietysti Mike Tyson oli erityisen erityinen. Ennen oli Floyd Patterson ja Muhammad Ali. Mutta olen tullut joukkuehtoja koko ajan. Ja olin vahvistunut taitoa kolme kertaa. Kolme kertaa olin vahvistunut Muhammad Aliin.

And was that the fight we all think it was? Yeah, it was the famous rumble in the jungle. George Foreman says that although he lost his world title to Muhammad Ali in 1974, he wishes that it hadn't got to him as much as it did. At that age I didn't appreciate anything. I received five million dollars for one day's work. No one had ever done anything like that.

Ja kolme vuotta sitten, 1977, Foreman oli kokemus, joka vaihtoi hänen elämänsä jatkuvasti.

Ja menin takaisin keskusteluun, ja minulla oli kokemus, jossa olin syvällä ja elävällä. Ja kerran minulla oli tämä visio. Ja kaikki ympärilläni oli syvää. Ja he saivat minua loppuun. Ja näin, että olin syvällä ja elävällä. Ja minulla oli syvällä ja elävällä. Ja kaikki ajattelivat, että olin syvällä. Ja se oli se, mikä kertoi minua tehdä 10 vuotta boksista, jotta olisin evankelisti.

George Foreman decided that he wanted to help his local community the way he knew best. All of the kids I thought were paying attention to me, I thought they would come to church, but they never did come to church. So I figured I better go to them. And I started a youth center along with my brother Roy Foreman in Houston, Texas, where I worked with kids so they could come in and have a place to hang out and stay out of trouble. But before long the cost of running the center took its toll.

Aloitin menemään maailmalle ja puhumaan, jotta voin tukea paikkaa, mutta en pystynyt tekemään sitä. Ainoa kauteni oli boxeja, ja vuonna 1987 tulin taas boxeihin, ja se oli tärkein tarkoitus.

So how did it feel getting back into boxing at that time? It's just like an artist. I guess once you learn how to stroke that brush, you just have to brush up on your stroke. And that's all I did with boxing. I knew there would be some rust on me, but I never thought anyone ever beat me in the ring. I really didn't. George Foreman's comeback had plenty of critics.

Olen menossa 40-vuotiaan. Minulla oli 315 kiloa. Minulla oli kaiken maailman itseäni. Minulla oli miljoonia kirjoja. Jos he olisivat kaikki laittaneet yhden dollarin, en olisi tullut takaisin. Ei minulle tullut mitään. Mutta sen aikana George Foreman uskoi, että hän voisi olla maailmanvaihtoehto taas.

I started off as a 17-year-old boy. I left Houston as a 16-year-old boy with nothing, absolutely nothing. And everyone was telling me, don't leave, they're not going to do this. So I was accustomed to being discouraged. But if I could come from a high school dropout without anything and make it the heavyweight champ of the world, the second time around, hey, that would be like a piece of cake.

In 1991 Foreman challenged undisputed world heavyweight champion Evander Holyfield in the hope of making his dream come true. Holyfield won by a unanimous decision, but Foreman lasted the full 12 rounds and proved he could still go toe to toe with the world's best.

And in November 1994 he got another shot, but a major hurdle stood in his way. The World Boxing Association had even opposed their turbulent priest in court, trying to have the fight banned by arguing that his age should preclude him thumping anything other than Bibles. Foreman successfully won the case against the WBA, and he was allowed to take on Michael Mora, a champion 19 years his junior.

He's the heavyweight champion of the world. He's beaten Evander Holyfield. And everyone was telling him, you're going to kill George. Don't hurt the old man. I said, I cannot believe the pathway has been laid out for me again to be underestimated.

Tänä päivänä kaksi henkilöä saatiin muutamia jäätöitä ensimmäisen kerran, mutta Suomalaisen vasemmallinen näkymä alkoi pysyä. Michael Moore oli ensimmäinen mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava mahtava

Joukkojärjestöllä oli vahvistus, mutta George Foreman oli suunnitelma. Olen yrittänyt saada hänet kohti oikeasta kästä. Koko ajan en pystynyt saamaan hänet, koska hän oli yksityiskohtainen ja voinut vahvistaa vahvistukseni. Mutta olin voinut saada hänet jälkeen ja mennä hänelle oikeaan positiiviseen. Ja vaikka se tuntui, että Maura oli yläpäiväinen, Foremanin 10. roundin jälkeen hänet pysyivät vahvasti.

jotta 45-vuotias aloittaisi menemään kelloon. Aloitin liittyä oikealla kädellä ja laittaa heikkoja, ja hän jäi juuri siellä, juuri siellä eteenpäin minulle. Ja minä laittoin oikealla kädellä, ja sanoin, että tiedätkö mitä, minä kuuntelin hänet, mutta minun on parempi laittaa hänet hieman. Ja minä laittoin toisen oikean kädellä, ja siellä hän oli kanavassa.

George says that immediately after the fight, people's opinions of him completely changed. Once you win, you're no longer the person who they said couldn't do it. The conversation started. They looked at me just like any other champion. I was named the athlete of the year. Not boxer of the year, but athlete of the year. So everybody forgot that they said it couldn't be done.