Holly Gibbs

The brain wasn't just saying I enjoy that more. It was actually recalibrating specific sensory channels. When you say stern confederates, just explain what you mean by that. It was a professional actor, one trained to be warm, open, smiley, and the other to be stern, strict, closed off. Participants didn't know that the persons were actors. They thought that they are stealing the food indeed. And was there a correlation between how guilty they felt and how tasty the fries were?

At the trial level, guilt and enjoyment were positively correlated. Higher guilt was associated with greater pleasure. What we suggest is that guilt isn't driving the pleasure directly. Rather, both guilt and enjoyment are responses to the same underlying thing, the perceived social risk of the act.

So the strict confederate condition produced more of everything. More anxiety, more guilt, more excitement and more enjoyment. This is something, as you say, that exists as a concept, as a saying in many languages. What conclusions do you draw from your research? The finding is the brain doesn't taste food in isolation. It tastes the whole situation. Social risk, it turns out, is a remarkably powerful seasoning.

Ororo spoke to my colleague Nkechi Obona. Essentially people just wanted to deal with the problem of wildfires on their farms as well. But we really just say, you know, bats are really great at all these ecosystem services. Bats plant forests because you're always dispersing seeds. You're always moving far away from, you know, the source of the fruits that they're eating. And so by moving away from that tree, they're planting that tree as much as possible across the forest.

Sama asia on vaikuttamassa väestöpohjaisiin väestöpohjaisiin väestöpohjaisiin väestöpohjaisiin väestöpohjaisiin väestöpohjaisiin

Siellä on vähentäminen metsästöistä, koska metsästöt ovat kulttuuriset metsästöt. Joten käytännössä nähdään, että ne sopivat niin monia kriittisiä rooleja, että ne ei voida välttämättä välttää.

Lämpöjä ovat myös erilaisia ongelmien vektoreita. Kun sanot, että ne sopivat ison roolin biodiversiteettiin, ekosysteemiin ja muuhun, minä olen huolissani yhteistyöstä ihmisten kanssa. Se on todella hyvä asia sanoa sitä. Lämpöjen ongelmat, jotka voivat olla ongelmia, ovat vaikeita ihmisten kanssa. Lämpö ei ole ongelma, se on ihmisen ongelma.

Vatit ovat olleet olleet. Jos ei välttämättä heitä, jos he eivät tule kohtaan heidän kanssaan, he elävät parhaimmillaan elämäänsä. Vatit voivat potensiaalisesti vahvistaa joitain viruksia, jos he ovat välttämättä olemassa, joten missä he nukkuvat. Joten kevät, esimerkiksi.

Ja teidän ryhmänne on tutustunut noin 10 lisäyksistä. Miksi se tutustuminen on tärkeää nigerilaisissa ja yliopistoissa? Aiemmin se oli enemmän tutustumista. Nyt me olemme rauhoittaneet, koska olemme menossa heitä, ennen kuin saamme edes mahdollisuuden kuvata heitä ja tietää heitä tutkimuksessa.

We're trying to understand the species that occur on this planet and where they occur. So it's a very important detail to know whether bat A, bat B, C and D occur only in Nigeria or only in Kenya or only in South Africa. You've now received global recognition with the Goldman Environmental Prize. What does this award mean to you personally and how do you hope it will help shape the future of this important work?

It's an incredible honor. There are very few things in this world that signal to you that the work that you're doing has global relevance than things like this. The first Nigerian to win this award was Ken Saru Iwa, that's freedom fighter for oil and the environment in Nigeria. That was a big thing and it made a big shift.

Ja siis meidän tapauksessa toivomme, että tämä saattaa tehdä ison vaihtoehton Nigeriassa ja Afrikassa, mutta myös maahanmuuttojärjestelmällä. Joten tietysti tämä tunnistus tarkoittaa, että lisäksi työstä, jota me saamme Nigeriassa, me saamme tehdä Nigeriassa, me voimme nyt rakentaa tätä työstä ympäri gloobiota.

Minä olen Tiffany V. King, V for Victoria. Ennen taitoani, minulla oli kaunis laulu.

Lähtökohtaisesti ei niin paljon, mutta tykkään vielä yhteistyötä ja olla yhdessä ryhmässä, jossa ihmiset kuten minä ovat, joilla on jonkinlaisia yksityiskohtaisia vaikutuksia, mutta kaikki olemme yhdessä, jotta voimme laittaa ääneemme, soittaa, yhdistää yhteistyötä ja tykkäämme yhdessä.

He inspire me to continue to improve, to try and regain what I lost from my stroke. And also gain new things. You lose one thing, you regain and learn to expand yourself in other ways. I've gained a new family.

I want them to know that it's okay for them to try to sing. Listen to music and sing along. Try to remember what that person's favorite song is. And then play that music and sing along with that person. That person may not be able to vocalize or verbalize, but they'll hear it and they'll recognize it. Don't stop the music. Don't stop the music. Just don't stop it. Ever.

This is The Happy Pod from the BBC World Service.

I'm Holly Gibbs and in this edition, the joy of Artemis II.

We hear from the mayor of a small Canadian town, home to one of the astronauts.

Also on this podcast, a garden supporting people with Parkinson's disease.