Katharina

It felt that it was such a surprise when we lost our first baby. I was expecting everything to be normal because the experiences of people that I had close by, they seemed to be very positive. But actually when I experienced miscarriage myself, I started to get to know people who also experienced the same thing, but they just didn't talk about it. Maybe Joseph can tell also how it was for him.

olisi odottanut lapsia, jotka olisivat syntyneitä. Kiitos paljon. Kiitos paljon. Tiedot ovat muuttuneet, mutta se oli roolikoista. Katherina, kuinka kauan olit syntyneessäsi? Olin alussa, eli kuusi viikkoa. Se oli myös erittäin haastavaa, koska kun menimme syöntöön, teimme ultrasonia ja lapsi ei kehittynyt niin kuin pitäisi.

Tohtori sanoi, että se on enemmän normaalia kuin me ajattelemme ja se tapahtuu monille naisille, mutta se on se viimeinen asia, jota haluat kuulla, koska haluat vain, että sinulla oli lapsesi ongelmassa ultrasoundissa ja joitain positiivisia asioita. Ja myös, että sinulla on yhdessä tunteita, koska

Olet kärsinyt jokaisen, jonka et ole koskaan tutustunut, eikä sinä koskaan saa tietää, mutta sinä edelleen tuntuvat syvällä. Joten vaikka yritin olla joskus racionaalinen siitä, se oli hyvin vaikeaa, koska minun tunteet ja teräni kertovat minulle jotain täysin erilaista.

Ja sitten päätimme yrittää sen taas. Seurasimme toisenkin ja se oli myös alkuperäisissä. Mutta toisenkin seurauksen jälkeen ajattelin, että ehkä se tapahtuu yhden kerran.

mutta toinen meni hyvin, mutta se ei mennyt, joten itse asiassa tuntui huonosti ja todella frustroivana, kun yritimme toisen kerran ja sanoin, että jos tämän kerran se ei toimi, niin minun täytyy todella pysyä, koska minulla ei ole

se on tärkeää mennä eteenpäin, mutta toivottavasti se toimii, mutta tiedän, että minulla olisi tarvinnut, en tiedä, enemmän tukea tai enemmän aikaa mennä eteenpäin, koska kuten sanoit, ensimmäinen sydäntö on ilmaista, mutta kun menet sen,

eivät tietäneet oikeita asioita sanoa, joten lopulta emme kertoneet ihmisille. Se teki sitä pahempaa. Emme sanoneet mitään. Päätin, etten kertoa ihmisille, ja ainoastaan isäni tunnettiin, mutta koska hän ei ollut itse käynyt itselleen, hän ei tiedä, miten käsitellä sitä, joten hän kysyisi, kuinka minua tuntuu, ja yrittäisi pitää minua tuntemaan hyvältä joka päivä, mutta joskus haluaisin vain jäädä ylös, ja itse asiassa en tiedä, mitä tunnin itselleen.

Mutta mielestäni se, että ehkä en osallistunut paljon ihmisille, ehkä se oli hyvä, koska en ollut tarvinnut kuulla näitä kommentteja, mutta se oli myös vaikea. Ja sitten pitää mennä töihin ja ymmärtää, että kaikki oli hyvä, oli myös hyvin vaikeaa. Oletko teillä ottanut aikaa, koska joissain aloissa on nyt järjestelmää?

Minulle se oli enemmän tai vähemmän samaa, mutta en halunnut edes aloittaa bossini, koska tuntui, että olisin itselleen yllättynyt tästä kokemuksesta. Voitko kysyä, oliko bossi nainen vai nainen? Nainen. Mutta luulen, että hän olisi ymmärtänyt, mutta luulen, etten ollut vahva antaa hänelle tietoa siitä.

Muistan, että tuli takaisin viikonloppuun ja viikonloppuun, jolloin minulla oli paljon sääntöjä ja huolta. Sitten aloitin uuden viikonloppuun ja aloin työskennellä kotona tuon viikonloppuun. Sitten minun piti mennä työskennellä täällä ja siellä muutaman päivän.

mennä tuuliin ja itkeästi, koska tunsin, että pitäisi itkeästi. Mutta toivottavasti olisin tehnyt sitä. En usko, että se olisi ollut paljastus, mutta ainakin, en tiedä, olisin ottanut viikon, jos olisin pitänyt, mutta olisin vain ottanut enemmän aikaa itselleen ja terveeseen.

Silloin olin epäilevällä, kun puhuttiin sykkyystä. Sitten ihmiset huolivat minua ja kysyivät, mitä tapahtuu. En tiedä, voisinko aloittaa. Olen todella huono puhuttelemaan, joten ajattelin, että ehkä on parempi, jos vain yritän tehdä työtä.

It has taken time. And now I don't feel ashamed about it. And I feel that these experiences, they have made me more mature instead. But it took me a while to process that. Because I really felt that something was wrong with my body. And I couldn't understand what. And I don't know, it maybe varies the country the person comes from. But here in Sweden we have...

että naisella pitäisi olla noin kolme rikkoa roolissa, jotta saadaan apua ja testiä. Minulle tuli, että en tunne, että minulla on tarpeeksi tuotantoa. Miten minun pitäisi käsitellä sitä? Luulen, että sanan rikko on ollut minulla pitkän aikaa. Ajattelin, että olen minun vanhempani. Ajattelin, että lääkityksessä ei ollut mitään väärää minulle.

Haluan kertoa lapseni, kun heidän on aika, kun he ymmärtävät maailman ja perustamme, ja kertoa heille, että ehkä he eivät olleet ensimmäiset. Meillä oli kaksi muuta lapsia.

That didn't go all the way, but I think it's important for them to understand that sometimes things that we want the most, they come with challenges, they come with frustrations, but I'm not sure how it's going to be when it's actually time to share about our experiences. Katarina and Josef and Leslie and Vesta, our thanks to them for sharing their personal experiences of miscarriage.

Oder für den buchverweigernden Sohn und die Nichte, die nur Pferde mag?

Eat, Read, Sleep, euer Lieblingsbücher-Podcast mit einer, es war nicht zu überhören, weihnachtlichen Buchladensonderfolge.

Das sind noch die Reste von unserer vorigen Folge.