Megan Daum

Well, it's bankrupt, but it's chugging along. Is it one of these things that sort of like the Hollywood sign, we're never going to let it die, or will we let it die as a city? The thing about the Hollywood sign is it was never in any jeopardy. I wrote a column about it a few weeks ago. Somehow this was like an urban myth that started going around. The land around it was going to be sold back to...

To a developer? To the developer. Or a developer. I don't want to misrepresent. Well, you wrote the column. I don't remember. I only remember the column I wrote about you. But the Hollywood sign itself was never going anywhere. They were going to build houses around it. But the thing, I think the thing was, and they, well let me tell you, let me explain a couple things. Because I used to live up Beachwood Canyon.

My big pet peeve with any house is flooring. When I walk into a house that's like a craftsman, an old house and they have gone over the floors with vinyl or carpet, I want to go find those people and kill them. I salvage all the old houses from the 20s.

Kun olin kouluun muutaman kuukauden aikana, olin huomannut, että koko paikallinen paikka oli kaapattu. Ensimmäinen asia, jota olin tehty, kun lopetin eskoa, oli se, että menin sinne ja rippasin kaapan mahdollisimman paljon. Minulla on pitkä liikkuvuus haittaa kaapaa. Se on sellaista, että se tekee minua fysiittisesti syvällä.

Varsinkin, kun he tarvitsisivat tuulet. Niin kuin kun he olivat 70-luvulla. Olen nähnyt sitä. Minun tuulessani oli hirveä hieno vihreä vihreä pihreä. Se oli kuin olisi ollut tuulet, jonka jäsen laittoi sinne. En tiedä, miten se tuli sinne. Yksi päivä huomasin, kun tuli ylös pientä pieniä paikkoja. Olimme 20-luvulla. Kaupunki oli rakennettu 1928.

Se oli noin yhdeksän yöllä. Ajattelin, että se on siellä. Minä olen tykkä. Minulla ei ole paljon laitteita. Voisin löytää yksiköitä, mutta minulla oli yksiköitä. Aloitin rauhoittamaan. Se tuli 6 tuntia. Se oli yhden yön.

Minulla oli koko tuulipalvelun ylös. Se oli kuin rikolle. Niin kuin rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle. Minulla oli rikolle.

En ole työskentelyssä L.A. Timesissa, olen kolommistinen. Tämä on viimeinen vuosi, mutta olen freelancerissa, joten isäni menee sinne ja en tiedä, mitä tapahtuu, mutta ei, ihmiset tarvitsevat edelleen lukea uusia kirjoja. Ja sinun kirjasi, se on tuotannossa, kuten tiedät, en luke. En usko sitä.

En todellakaan usko. Kun kirjoitin kolumnin teille, minulla tuli niin paljon maileja kaikkien ystävien kanssa. Ja Jimmy Kimmel antoi minulle e-mailin ja sanoi, että olen varma, että Adam rakastaisi kolumnin, jos hän pystyisi lukemaan. Ja se on hyperbole. Minä voin lukea, vaan en pysty.

Ja tiedän, että se kuulostaa yksinkertaisesti kaikkien, jotka lukevat kaikkien muiden ideoita, mutta minusta heidän ideoihinsa vaikuttavat minun ideoihin. En halua tietää, mitä he ajattelevat.

He has to write. He doesn't want his mind to be contaminated with other people's ideas. Oh, it was V.S. Naipol. Oh, sure. He said something like that. I know him well. I have a shelf dedicated to him in my library. No, and I know there's a lot of...

But maybe that's from just listening to people talk. Never read. Anyway, this book, it's relatively short. It's very easy to read. It looks fat to me.

No, you know why? Because the pages are thick. Wow. Yeah, it's really... You really do have thick pages. Yeah, no, this is like... Jeez, it's like pita bread. It's for people who have sort of dexterity problems. I like that. You don't have to lick your fingers. And you know it has a little house, it has a house on the front. With a bow on it. Yes. Yeah, the title, I really like the title, Life Would Be Perfect If I Lived in That House. I had to fight for that. Originally the book was supposed to be called Give Me Shelter. Right. And another book with that title came out.

No, kyllä, ja se ei ole, se on, se on, se on, se on, se on, se on, se on, se on, se on, se on, se on.

Hän jätti hänen omaa asiaansa ja järjestettiin eri asioita. Muodostin yliopistoja joka vuosi. Muodostin paljon. Kun olin 29, muodostin New Yorkista Nebraskaista. Miksi? Koska olin todella rikki. Kuten sinä, minulla oli talous. Tämä on se, mitä tapahtuu. Sinä olet itse työskennellyt taiteilija. Teet hieman rahaa, eikä tunne, että sinun pitäisi antaa talous. Sinulla on 10,99 euroa.

Kyllä, ettei tunne, että se olisi arvioitavaa kuukautta. Ja myös en ollut terveydenhuoltoa. En ollut terveydenhuoltoa, joten minulla oli joitain terveydenhuoltoa, joita minulla oli tehty. Joten sen ympäri, ympäri terveydenhuoltoa ja tahtoja, ja opiskelijoita, koska olin menossa opiskelijakouluun, olin noin 78 000 euroa rahaa.

It's real easy. You get paid just enough to live, but not enough to put anything aside for the man, and then at the end you get the thing where it's like, all right, you should have paid in, and now you owe the IRS as much. And you think you're living, like, you know, I was in New York, and I was freelancing, and I had a couple things in the New Yorker, and I was writing for these magazines, and I thought, well, this is great. Like, I'm supposed to be, you know, living, I'm supposed to have my own apartment, and I'm supposed to go out for drinks with my friends. Right.

Ja minun pitäisi saada uusia kukkoja. Ajattelit, että olet Carrie Bradshaw. Kyllä. Ajattelin, että menen kaupunkiin, jossa olen saanut kukkoa ja kukkoja. Se on kuten jokaisen Meg Ryanin elokuvan. Ja se tuntuu, että minä olin ylöspäin. Eli kirja, jonka puhutaan, suosittelee...

Kaikki maailmassa. Kaikki maailmassa, mutta ensimmäinen kotimaisuuskäyttäjä pitäisi varmasti katsoa tämän. No, se ei ole yksityiskirja. Luulen, että se on osa meistä, ei kaikki, mutta meistä, joka on todella syntynyt mielipiteen ja kotimaisuudesta. Se on hieno kirja lasten kanssa. Joo. No, minä ajattelin siitä viikkoa, koska menin...

It's not doing anything. It's just in your house. It's an invader, even if it's a bad piece of furniture. It's a bad couch. That kind of thing. If you have a roommate and they bring in a coffee table that you can't stand, I wanted to get rid of the roommate. No, we all know that thing where somebody...