Michael Beirut

Voitko kertoa yhden? Tarkoitan, että on jotain niin läheistä, että se olisi hyvä. Tai että he olivat niin onnistuneita, että se on vain sinun asia. No, no. Aiemmin, aiemmin. Se oli hauskaa. Se oli yksi ensimmäisistä projekteista, joita tein. Olin vielä kouluissa, kun tein sen. Se otti minua...

It was probably 15 years to learn the right lesson from it. I was going to college at the University of Cincinnati. I hung out at a place downtown called the Contemporary Arts Center, which was sort of mecca for modern art in Cincinnati. Mm-hmm.

Silloin sain tämän mahtavaan ja yllättyvän työn, joka oli tehty kataloogin tehtävänsä suomalaisen esityksen tehtävänsä teatterin Robert Wilsonin työtä, joka juuri viime vuonna on kuullut.

Se oli yhdessä tehtäviä tehtäviä tehtäviä tehtäviä tehtäviä tehtäviä tehtäviä

uttered the words a thousand dollars before my knowledge. So I was like stunned by this and I thought, you know, this is, you know, this is the moment. And then I remember every aspect of it kind of baffled me. I had never heard of Robert Wilson before. I had never heard of Philip Glass nor Einstein on the Beach. The music sounded like no other music I'd ever heard and like not, it was not like useful to me to be hearing this music. And all I saw were

You know, about 5,000 words of manuscript and...

40-50 kuvia, joilla on kuvaamia. Tiedin, että täytyy laittaa tämä asia formaan, joka olisi 8,5 innolla, 11 innolla ja noin 64 kertaa pitkälle. Teknilliset vaatimukset jigsauksella näitä asioita yhdessä kokoontuivat minua koko ajan. Se oli vaikeaa tehdä, ja olin hyväksynyt itseni.

Three column grid, one type size throughout. The grid was deployed nicely. The typography is all very nice. About 15 years later at the Brooklyn Academy of Music, I saw a production of Einstein on the Beach. And, you know, it's like the most physically powerful, enthralling, hypnotic, immersive, over-the-top, intellectual and emotional and aesthetic experience you can have. It's like, you know, I mean...

Se on niin vahvaa. Muistan miettimään,

En saanut yhden millimetrin tästä tyhjästä katalogista, jonka tein vuonna 1980. En tiedä kuinka monta. Nämä ovat vaikeita. Tämä on kalliikka ja raskas asia ostaa. Jos yrittäisit ostaa näitä asioita ebayissä tai muualle, ne ovat kalliikkoja ostaa katalogista. Tällä päivällä. Joka kerta kun näen niitä, haluan vain tappaa itseäni. Onko ne kalliikkoja, koska ostat kaikkia kopioita?

Ehkä minun pitäisi, kyllä. Se oli niin läheinen, ja melkein kaikkien suurin ero, jonka olen tehnyt, oli jotain siitä. Siinä oli jotain, jota en tunnustanut kovin pian. Jotain, jota en tiedä. Ja olisin vain tuntenut sitä, olisin ajatellut eri asioita. Ja usein ensimmäisessä puolivälissä asiakkaat yrittivät kertoa minulle, ja minulla oli liikkuvaa keskustella heidän kanssaan, joten he tekevät sen minun suuntaani.

Ja sitten lopulta, jostain 90-luvulta, aloin pysyä kiinni ja kuuntelemaan. Kun olin ymmärretty, pyysin kysyä muista kysymyksiä ja jätti heitä puhumaan. Tiedän sen yllättäminen, kun työskentelee ja tuntuu uudestaan uudesta tekemisestä, ja miettii, miksi maailmassa olin käsitellyt jotain tällaista 15 vuotta sitten, kun ei ollut ideaa. Mutta sinun oli tehtävä. Oli tehtävä. Oli tehtävä käsitellä sitä. Oli tehtävä sitä, mitä olit käsitellyt. Ja se on yksi asia, kun kasvaa. Jos arvataan...

The opportunities that curiosity afford you as you age, you get smarter and smarter and quote-unquote wiser and wiser, say. And that, they can't take that away from you. You might not be, your chops in terms of actually doing the craft may start to recede a little bit. But you sort of have this reservoir of experiences that if you don't get too enamored with something,

Kyllä, se on ollut olemassa pitkällä aikavälillä, ja se oli kuitenkin sellainen järjestelmämagazin karnavalissa. Se oli yhä yhä liittyvä amerikkalaiselle ilmastonmuutokselle vuosina, mutta se oli ainoastaan ainoastaan syntynyt musiikin liittyviin.

ja erilaisia luonteja ja asioita, jotka näyttävät uudesta versiosta. Se tuntuu yllättävältä ja ilmaisempaa. Voitko puhua tuosta uudistuksesta? Ihmiset, jotka pysyivät siitä, pysyivät siitä, ja minä olin todella onnellinen siitä. Tiedin, että kun kappale tappaa ensimmäisenä, sinun pitäisi rakentaa tämän ja laittaa sen talvelle. Minun täytyy tehdä jotain, joka on tärkeässä silloin.

Pääasiassa Billboardin top 100... Bilboardin kartteet tekevät aivan samaa asiaa. Ne tekevät aivan samanlainen asia kuin 1-40 tai 1-100 tai 1-200 tai kuinka monta sinulla on tiettynä karttana. Esimerkiksi suurin piirtein menestyneet kappaleet Amerikassa, maailmassa tai genreissä tai mitä tahansa.

Joten niitä täytyy listata. Se on myös, luulen, kappaleen nimi. Se voi olla kappale, jossa on kirjoittaja tai kappaleen kirjoittajat. Siinä on paljon tietoa, jonka voidaan miettiä. Mutta mielestäni se oli tavallaan kappaleiden lämpötilaaminen, jota he ovat tehneet erilaisilla tavoilla vuosina.

jossa he yrittivät sanoa, millaiset kappaleet olivat tehneet suurin piirtein. Ja kun me uudistimme sen, aloitimme rakentamaan asioita, joilla voimme näyttää, millaista väliä tehtiin yksittäisiin esityksiin, jotta voitaisiin nähdä, että voitaisiin lukea eri tasoja tietoa, ei vain

run down from one to whatever, but also kind of get a little behind the music vibes, even just from looking at this chart. And I think that's what great information design is. I'm not a physicist, but people can look at the periodic table of the elements and kind of, it speaks to them at a certain level because

Not just because they know what each of those confounding abbreviations stand for. Why wouldn't PB stand for lead, for instance? But they also can tell by the position on the square what are adjacent to them, what are the atomic numbers associated. All those things are telling these really complicated, rich stories. And I think when you're doing something like those charts, you're trying to just add as much, trying to figure out how much information can you cram into them.