Kirsi-Marja alkoi odottaa esikoistaan 21-vuotiaana ja luonnollinen synnytys kiinnosti jo tuolloin. Neljä ensimmäistä lasta syntyivät sairaalassa. Synnytykset sujuivat hyvin, enemmän päänvaivaa tuottivat kaikki kieltäytymiset erilaista toimenpiteistä. Jokaiseen synnytykseen Kirsi-Marja valmistautui vähän edellistä paremmin. Neljännen lapsen kohdalla Kirsi-Marja perheineen asui jo Utsjoella, pohjoisessa kaukana sairaalasta, mutta vauva käytiin synnyttämässä toisella paikkakunnalla, jossa sairaala oli lähellä. Viidennessä synnytyksessä oli tarkoitus toimia samalla tavalla, mutta jokin suunnitelmissa vastusti. Muita ratkaisuja ei kuitenkaan ollut näköpiirissä. Raskauden loppupuolella Kirsi-Marja löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja hänelle avautui ihan uusi maailma. Vauvan voisi synnyttää kotona ilman kätilöä! Niin kauas sairaalasta ei mitenkään voisi saada kätilöä kotisynnytykseen. Kirsi-Marja teki alitajuisen päätöksen vapaasynnytyksestä jo ensimmäistä podcast-jaksoa kuunnellessaan. Asian selkiytyessä alkoi iso henkinen myllytys ja Kirsi-Marjaa pelotti tehdä päätös vapaasynnyttämisestä, pelotti myös liittyä Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön, koska se tarkoittaisi yhä isompaa askelta kohti haluamaansa vapaasynnytystä. Kirsi-Marja meni unelmiensa synnytystä kohti peloista huolimatta ja pikkuhiljaa päätös vahvistui. Kirsi-Marja alkoi valmistautua synnytykseen huolella ja käsitteli pintaan nousevia pelkoja, erityisesti kuolemanpelkoa hyvin syvällisesti. Synnytys käynnistyi 43. viikon alussa. Vauva syntyi kaikessa rauhassa ammeeseen, pää syntyi kalvopussissa ja loput kehosta muutamia minuutteja myöhemmin. Hetki oli euforinen! Sisarukset ja tueksi tullut ystävä pääsivät ihastelemaan ja ihmettelemään uutukaista vauvaa, nuorimmat sisarukset eivät olleet hoksanneet synnytystä ollenkaan. Oli ihanaa synnyttää joulukauden tunnelmassa. Seuraavana aamuna syötiin syntymäjuhlan kakkua. Elämän pyhyys tiivistyi hetken hippuseen. Koko perhe oli kotona ja uusi vauva oli syntynyt maailmaan. Post-partum -aika oli kuin yö ja päivä verrattuna edellisiin kokemuksiin. Vauva pysyi äidin iholla ja ruoka tuotiin sänkyyn. Perhe oli omassa kuplassaan kaamosajassa ja Kirsi-Marja vauvan kanssa vielä omassa kuplassaan sen sisällä. Vapaasynnytys Suomi -yhteisöstä löytyneiden ihanien ystävien kanssa sai jakaa herkkiä tunnelmia. Jälkikäteen päätös tuntui luontevalta ja selvältä. "Totta kai tämän kuului mennä näin." -Kirsi-Marja ajatteli. Pitkä matka sairaalaan ei ole este synnyttää kotona. Valinta laittaa kohtaamaan syvimmät pelot päätyyn asti. Kiitos ihana Kirsi-Marja⁠ tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠ *** Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Ota yhteyttä vapaamuotoisella viestillä sähköpostiin [email protected]. Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Ask this episode

“What did the council decide on item 42?” — answered with the speaker and the moment.

Transcript

Related