Syyskuussa 1928 Alexander Fleming palasi lomalta ja havaitsi, että hänen bakteerimaljallaan kasvoi ihan väärän näköinen otus, vihreä home. Bakteeriviljelmä oli pilalla. Fleming havaitsi kuitenkin mielenkiintoisen ilmiön: homeen läheltä bakteerikasvusto oli kuollut. Hän tajusi, että home tuotti jotain bakteereja tappavaa. Hän sille nimen penisilliini. Antibioottien löytäminen mullisti terveydenhuollon. Monet aiemmin kuolemaan johtaneet infektiot pystyttiin nyt parantamaan. Toisaalta jo hyvin pian penisilliinin löytämisen jälkeen Fleming varoitti, että bakteerit voivat kehittyä sille vastustuskykyisiksi — ja näin myös tapahtui. “Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät”-sarjan kolmannessa jaksossa puhutaan antibiooteille vastustuskykyisistä eli resistenteistä bakteereista. Vuonna 2019 noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli suoraan ja noin 5 miljoonaa välillisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Ongelma pahenee jatkuvasti — mutta miksi? Miten antibioottiresistenssi kehittyy? Puhumme myös uudesta menetelmästä, faagihoidoista, joilla voidaan nujertaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Sitä kokeillaan jo Suomessakin. Tiedetoimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat antibioottiresistenssiin ja faagihoitoihin perehtynyt akatemiatutkija Matti Jalasvuori ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen. Suomen lääketieteen säätiön kuusiosainen podcast-sarja ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” käsittelee mikrobien merkitystä ihmisten terveydelle. Tämä on sarjan kolmas jakso. Suomen Tiedetoimittajain liitto on tukenut ”Ihmiskunnan viholliset — ja uskolliset ystävät” podcastien tekemistä. Podcast-jaksossa on käytetty seuraavaa musiikkia, The following music was used for this media project: Fairy Dance by Rafael Krux, Free download: filmmusic.io/song/5652-fairy-dance, License (CC BY 4.0): filmmusic.io/standard-license, Artist website: www.orchestralis.net/

Ask this episode

“What did the council decide on item 42?” — answered with the speaker and the moment.

Transcript

Related