Alejandro Dolina

Ongelmallisesti ihmiset ovat myös lääkärit. Lääkärit ovat myös ihmiset. Meillä on oikeus jäädä jäädä, herra, kuten jokainen. No, otin tämän, ajattelin, että se loppuisi. Jos lopetan tämän, aion pysyä. Kun tuntuu? Tuntuu ensi vuonna. No, mutta miten ensi vuonna? Kun tuntuu ensi kerran,

Ensimmäinen idea, jonka lopetan, on sinun. No, kyllä, mutta... Mutta no, nyt ei tule paljon loppua. Se on mahdollista, ettei pysy ylös. Kaikki organit pysyvät. Kaikki viselit pysyvät. Kyllä, pysyvät täysin. Se on pysyvää, kun sanot, että se on huono. No, se on huono. Kutsutaan toisen lääkärin.

Ja minä otan hänet huonosti. No, otan hänet huonosti, koska sinä olet minun tilanteeni, jota me pelaamme. Ja kukaan ei halua, koska jos sinä olet Dr. Briscoen tilanteesta, niin ei. Ja no, no, siksi se, että se, joka aloittaa jotain, sen on hyvä. Se on jotain maafiaa ja mediciiniä. No, hyvää loppua, doktorit. No, kiitos paljon. Ei muuta muuta.

Jos haluat, ota tämän repaattorin ja pysy sen hyvin vahvasti. Noin? Siinä se on. Noin. Noin. Noin. Noin. Noin. Noin. Noin.

Ei, ei, se on hyvä. Minun pitäisi saada huolta, eikö? Ei, ei, ei. Mitä haluat? Minä olen Kloramecoa ja Metabolichin ja Bolichin kanssa. Ja minä tunnen, että olen huolta sinusta. Hyvä, olet saanut sen. Olet saanut sen. Nyt minä tunnen, että olen huolta sinusta. Nyt olet saanut sen. Nyt olet saanut sen. Nyt olen saanut sen. Nyt olen saanut sen. Nyt olen saanut sen.

Haluatko, että teemme pausun nyt, jos lopetamme tämän? No niin, kyllä. Me olemme kaikki sinun takana. Ei, ei, me emme ole kaikki sinun takana. Haluatko tehdä pausun nyt? Joo. No, pausun. Haluatko pausun? Pausun. Se vaveri. Luotettava pesun asti treviä jälkeen. Myös herkki.

Macedonia naisi 1874 Venäjällä, ja sieltä hän kuoli 1952. Hän kurssoi järjestelmien tutkimuksissa. Jokaisesti hän tuli litigaatioon, ja näyttää, että hän oli puolustusjärjestelmän järjestäjä pohjoissaan. Sanovat myös, että 1897 hän luo Paraguayissa, yhdessä Julio Molina Iberiaan, anarkistinen kolonia.

Tämä kuulostaa pelkkääni. Kukaan ei luoda anarkistista koloniaa. Anarkistista ei ole kiinnostavaa luoda koloniaa. Mutta kyllä, on utopioita, jotka tekevät vahvistuksia, kuten Tjankabeen, ja niin edelleen. Luulen, että tämä on kerto, mutta Macedonin biografioissa sanotaan, että hän luo anarkistisen kolonin Paraguayin.

Se kasvoi 1900-luvulla Helenaa Oviettaan, hänellä oli lapsia. Hän oli ystävä Lugonista, Joseen Ingenierista, Juan B. Justosta, Marcelo del Mazoista, Guillermo Jorge Borgesista ja hänen isänsä, Jorge Luisista. Hän oli ihminen, jonka tavoitteena oli ajatella. Hän kävi koko päivän ajattelemaan. Hän ei ollut erudistus. Hän ei ollut erudistus. Hän arvosti erudistusta. Hän ajatteli sitä vain.

mutta kyllä haluaisin ajatella. Voimme ajatella hieman tämän viimeisen kerran. Erityinen asia on ajatella ja tuntea jotain. Meidän maailmme tulee jo tehtyjen ajatuksien kanssa. Pidät taitoja ja saa ajatuksen. Ne tulevat jo yhdessä, ne ovat jo tehtyjä.

Jotkut ovat järjestäneet jonkinlaista erudistamista, kuten Boca Juniorsin koulutukset vuonna 1943. Jotkut eivät, eivät ole erudistamista, mutta tiedättävät ajatella. Tiedättävät, millainen on ajattelun mekanismi. Ja se oli Macedonius. Jotkut sanoivat, että jos hän voisi mennä maahan, kääntyä keskusteluun ja lopettaa oloja,

hän oli varma, että hän voisi ratkaista ympäristön enigma. Hänen menta-aktiivisuudestaan hän oli incessanttinen. Hän oli, kyllä, lopullinen käsittely. Hän ei tehtänyt järjestelmää ympäristöihin, eikä seurauksia, joita hän sanoi. Esimerkiksi,

Jossain päivänä hän laittoi jonkinlainen mielikuvan Cervantesiin. Hän sanoi, että Cervantes sanoi tämä ja tämä. Joten joku sanoi hänelle, että Cervantesissa lehdyttiin aivan erilaista. Hän vastasi, että Cervantes kirjoitti tämän, jotta hän olisi hyvä komissaarissa. Joten häntä ei olisi mitenkään muu ajatuksena. Minä tykkään tällaisista tyyliä. Jossain päivänä he puhuivat jonkun tyypin, joka opiskeli Riosantiagossa. Hän oli navallinen kadetti.

Ja Macedonius kertoo hänelle, että siellä pitäisi olla paljon ihmisiä, jotka soittavat gitarraa. Ja hän vastaa hänelle, että olen ollut siellä vuosi ja en ole koskaan nähnyt, että kukaan ei soittanut gitarraa. Macedonius kertoo hänelle, että se oli todella tärkeä gitaristinen keskustelu. Macedonius oli todella tärkeä ja uskoi, että kaikki olisivat niin tärkeitä kuin hän.

Hän ajatteli, ettei kukaan voisi onnistua. Esimerkiksi sanotaan, että hän oli osallistunut kaikkiin presidentteihin. Koska hän ajatteli, ettei kukaan voisi onnistua. Ja että todennäköisesti valitsisi parhaan. Hän myös arvosti, ettei ole luonut, monia kirjoja. Kuten Larretta ja Josué Quesada. Hän arvosti heitä, koska kaikki arvostivat heitä. Sitten hän sanoi, että jos kaikki arvostavat heitä, niin heidän pitäisi olla hyviä.

Hän oli todella uskomattomassa ulkopuolella. Hän oli voinut olla yksin, eikä tehdä mitään, pitkällä aikavälillä inaktiivisuudella, jota olemme pärjänneet. Ihmiset pärjäävät helposti. Hän oli syntynyt tunteisiinsa, ettei tunne, mitä on haastavaa, ja pysyvät pysymään pienellä pysyvällä. Esimerkiksi pysyvällä tavakkoa, tai pysyvällä kirjallista spaniallista pastaa.

Jotkut ajoittivat haastattelua todella hankalasti, ja sieltä kappaleen ylös se jäi, ilmaiseksi. Se tuntui olevan todella kylmä. Sitten hän pysähtyi toalien kanssa ja lähettäi kestävän fosforin ja puhutti tärmäänsä. Tämä on erinomainen. Kestävän fosforin ja sanoa, että tämä on tärmäänsä. Hän nukkui kotiin, koska oli kylmä.

Hän kertoi, että rauha on yksinkertainen lämpötila, ja se on myös luonnollinen protekti toisistaan. Hän oli kiinnostunut dietitikasta ja rauhallisista. Hän kertoi monimutkaisesti, järjestäen pastelin ja alfajorin ympäristön ympäristöä ulkopuolella. Lämpötila ei ollut häntä, jota hän tykkäsi paljon. Hän eläsi ajattelussa.

Toisaalta hän kirjoittaa helposti, mutta hän ei anna mitään arvoa siitä, mitä hän kirjoittaa. Hän oli kirjoitettu, kuten Borges sanoi, aiemmin, jolloin hän ei tunnustanut kirjoittamista, ja hyvä kaliferaatio oli osa hyvistä modaleista. Hyvä kirjoitus oli kertomus. Se tuntuu, että hän muuttui usein, ja hän jätti yllätettyä kirjoja hänen tehtävänsä kaupungissaan.

eikä heidän pitäisi käyttää niitä, eikä heidän olisi mitään arvoa. Yksi päivä hän sanoi, että ajatellaan, että voimme pysyä jotain, se on sopiva tehtävä, koska ihmisen mielessä on niin pahaa, että olemme yrittäneet löytää, pysyä tai yrittää aina samat asiat. Ja tämä on totta, eikö? Kuinka monta kertaa yritämme pysyä ympäristöämme,