Liana Finck

Onko se, mitä ruokaa tehdään, tai miten ajatellaan yhteistyötemme yhä suuremman voiman. Maailman tavoitteet yleensä hienostavat minua. Joskus mietin, olenko kuullut memoa kaikkein periaatteisiin asioihin. Mitä ruokaa tehdään ruokaa? Mitä puhutaan elokuvassa? Miksi ihmiset puuttelevat?

How do you leave a dinner party without being rude, or do you leave it all? My tendency to see the world like I'm from outer space was a bit of a liability when I was a kid. True story. But it's been helpful in my career. I'm a cartoonist.

When I first started making cartoons for The New Yorker about a decade ago, I kept my ideas light and quirky. I didn't draw anything too personal. I figured I was too specific, too hard to relate to and read possibly too female. It took a break up to get me to start drawing more autobiographically. The pain I was feeling, although objectively pretty run-of-the-mill, was impossible to ignore.

Tiedin, että tehtäväni oli minun suurimpani ongelmasolvaukseni, joten päätin diagnoostaa sitä, mitä menin eteenpäin. Näiden tehtäviin voin nähdä, kuinka isäni ja minä häviivät toisiamme. Ja jatkaakin. Jatkaakin toisiamme.

Näyttämällä omaa elämääni, se oli seuraava minulle. Ei vain siksi, että se auttoi ymmärtämään itseäni paremmin, vaan siksi, että sain nähdä ensimmäistä kertaa, että ihmiset voisivat liittyä minuun. Sitten, kun minulla oli tämä mahtava palvelu, oli niin paljon ongelmia, joita halusin ratkaista. Ongelmien järjestelmä,

on ongelma, että on liian monia asioita tapahtumassa samalla aikaan, ongelma, joka liittyy aikaisempaan, ja viimeisenä, kun taistellaan uudestaan. Taisteluun on lopulta paljon sanoja. On tietenkin ongelmia, joita ei pystytä käsittelemään vain yksi tehtävä. Näistä ongelmista tarvitaan paljon tehtäviä tehtäviä.

One more complex problem I have is with God. I'm Jewish, so I'm talking about the God of the Old Testament. My problem with God isn't actually a big problem. It's just, I don't know, it stayed with me. My problem with God is that he's too confident.

Minulle luominen on tehtävä ratkaisua ongelmia, ymmärtää asioita. Jumala näyttää olevan jo kaikki ymmärtänyt. Hän tuntuu minulle enemmän kuin isä kuin luominen. En ole varma, voiko olla molemmat. Yksityiskohtaisesti päätin uudistaa Jeesuksen graafinen novelti.

Minun version of God is not confident, and maybe not coincidentally, she's a woman. It surprised me how few changes I needed to make to the original text, which is sparse and ancient and lends itself well to interpretation. For example, the Bible opens in this mysterious, moody way, with God floating aimlessly on the face of a dark, mysterious void.

Minun versioni on, että hän on soittamassa tällä tavalla, koska hän tuntee, että hänellä on vaikeuksia taiteilijana. Hän on tehty tällaisen pysyvän, vahvan, yksityiskohtaisen ensimmäisen elokuvan, ja hän ei tiedä, missä mennä.

My version of God doesn't know exactly what she's doing, but she draws a horizon line and things start to fall into place. She banishes Adam and Eve from the Garden of Eden, not because they disobeyed her, but because by eating the apple and becoming wise, she feels they've outgrown the world she created for them, and she needs to let them go.

She scatters the builders of the Tower of Babel, not because she's threatened by their power, but because, like any introvert, she needs her privacy. When she destroys the world in the story of Noah, it's not because she's incensed with mankind, but because she's incensed with herself. She knows she could have done a better job when she made us.

Lähetykseni Book of Genesisin adaptatiivisuudesta on luonnollinen luonnollinen tarina. Mutta se on luonnollinen luonnollinen tarina samalla tavalla. Sellaisessa, jossa itseasiassa ihminen, vaikka hän huolehtii ja tekee ongelmia, on kuitenkin onnellinen, liittyvä taiteilija.

Kun loppuin kirjani, tunsin uuden liittymisen Torahin Jumalalle ja uuden tunnetun tunnetun religioon. Tunsin myös uuden tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tunnetun tun

These days, when I worry that I won't know what to make for dinner, I remind myself that God wouldn't know either. This gives me the confidence to embrace my cluelessness and just wing it. Thank you. Thank you so much. That was Liana Fink speaking at TED 2023.