Marcus Speller

Hei kaikille! Tervetuloa Football Ramble-kysymykseen! Managers, styles of play, relegation players and Keith Andrews are the orders of the day. It's Tuesday, 14th of April. I'm Marcus Speller. I'm Jim Campbell. And I'm David Cartlidge.

Hello everybody, welcome to the mailbag on this terrific Tuesday at the Football Ramble. It's a pleasure to have you with us. We always welcome your questions. Message us on xblusky or Instagram at footballramble. Comment on YouTube or email us show at footballramble.com. And of course, friends of the Ramble, you guys get priority. Patreon.com forward slash football ramble is where you can sign up or indeed you can sign up on YouTube as well. Plenty of ways to get involved with us on the mailbag.

Now before we get started with your questions for the mailbag, there is another way you can interact with us this week. Tomorrow Lions Watch returns and it will be streamed live on YouTube. So join us on YouTube at 12pm tomorrow. That's Wednesday the 15th of April tomorrow. And you'll have the chance to ask us a question about England ahead of the World Cup this summer.

So search Football Ramble on YouTube, hit subscribe, and we'll see you live at 12pm tomorrow, Wednesday the 15th. Now then, on to the mailbag. We're going to start with this from Max Stevens. He's emailed us, Jim, and he's asking this.

Are modern managers more wedded to a style of play than ever before? We've seen a lot of managers take over at big clubs with seemingly no tactical flexibility. They have a set style they won't deviate from regardless of players, and they normally try to just sign players who have worked in their system before.

Fans also know what a manager will bring before they arrive and therefore judge the appointment on previous playing style rather than experience slash achievements. Jim Campbell, I put that to you. I think it's an interesting point. I think there's a couple of obvious examples that this applies to. This season? Very much so. One would be Ruben Amorim. Thomas Frank?

Ehkä. Luulen, että johtajat ovat aina tehneet sopimuksen, mutta minusta se on enemmän yksinkertaisempaa. En tiedä, onko se siksi, että olemme eläneet... Jimi, voitaisiin kertoa siitä. Pep Guardiola on tullut ja muuttunut sopimuksen paljon, niin paljon. Luulen, että niin paljon ihmisiä yrittää replikoida sitä. Se taas yksinkertaisempaa sopimuksen, sopimuksen sopimuksen. Se sopimuksen sopimuksen ja sopimuksen sopimuksen.

Kun he saivat Mourinhoa, he saivat hänet mukaan, koska hän oli tämä mahtava koulutaja Portoa. He saivat hänet mukaan, koska hän voisi vahvistaa meille asioita. Ja hän teki. Mourinho ei ollut niin vahva alussa. Mielestäni he olivat saapuneet melko paljon taitoja. Mielestäni on melko paljon revisiivisuutta siitä. He näyttivät vahvistamaan 4-0 hyvin yleensä.

Kyllä, ja Marino tuli paremmin ymmärrettävän, kun vuosien mennessä meni läpi. Mutta oli puhuttu taistelua, että Abramovich halusi vahvistaa taistelua. Ja taas ajattelen, että se oli, ei edes Pep Guardiola, ei edes Frank Rijkaardilta, niin se oli sellainen Barcelona-tapa tehdä asioita. Se oli hyvin seduktiva. Joten luulen, että se on hieman ymmärrettävää.

Tämä on ehkä siksi, että aikaisemmin tässä maassa olemme eläneet Alex Fergusonin maailmassa. Alex Fergussonin geniaali, Sir Alex Fergusonin geniaali, oli muodostaa joukkueen, joten tietysti, ja muuttaa taktiikkojen trendejä ja niin edelleen. Mikä oli Fergussonin peli?

Tämä on se, miksi tämä kysymys on oikea ja tärkeä, että se on ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä ylipäänsä

He mixed things up. So yes, they were a counter-attacking side. Gary Neville said that, so I'm not going to go against that. But it's odd to think of them as that. They didn't dominate football matches in the way that Guardiolas at Manchester City did, but clearly they were an incredibly effective football team. And so I do think that

Se on aina ollut siellä, mutta se käsittely on tapahtunut. Mietitkin myös branssia, Jimi. Mielestäni järjestelmä on menossa elinkeinoalaisilla joukkueilla. Se tuntuu hieman lopulliselta näkökulmasta tällä hetkellä. Ehkä se on taloudellisia säästöjä, vaikka se on isompi asia, kuten globalisaatio tai mitä tahansa.

On vain muutama joukkue, jotka voivat vahvistaa maailmanloppuja, eikä saa mitään valkoista. Siksi mielestäni sosiaalinen media, PR on iso, globaalinen brändi on isompi kuin koskaan ennen.

Joten peli on muuttunut selkeästi. Voitaisiin sanoa, että koska peli on taktiivinen, jotenkin arvostavasti, peli on tehty yhdessä maverikkojen ja maverikkojen kautta, mikä on se, miksi olemme nautinneet Ryan Cherkeyniä tämän kesän aikana. Hieman hieman enemmän, voisi sanoa. Voitaisiin sanoa, että peli on niin vaikea muuttaa,

Koska se ei ole niin hyvin tehty. Oppositiota on paljon enemmän tietoa siitä, miten he tekevät asioita. He ajattelevat, että tämä joukkue on vain harjoitellut tätä muutaman päivän aikana. Jos katsotaan Arne Slottin muuttamista PSGin vastaan. Se tuntui hieman yllättävältä. Se tuntui hieman yllättävältä ja ajattelin, että hän pitäisi muuttaa jotain. En tiedä, olisiko minä mennyt siihen itse asiassa.

mutta hän oli täysin rauhassa siitä, koska hän taisi muuttaa asiaa. Kun katsotaan Arsenalia, niin paljon ihmisiä on halunneet Artetaille yrittää tehdä jotain erilaista, mutta hän ei taisi tehdä sitä. Tiedän, ettei haluaisimme puhua Arsenalista liian paljon, koska olemme puhuneet niistä aiemmin.

jotta pystyttäisiin laittamaan kohti. Niin kuin aiemmin. Nyt he haluavat katsoa kaikkia tietoja, kaikkia taktikkoja, ja sanoa, että voimme kontrolloida ja kontrolloida ja kontrolloida. Ja se vahvistaa paljon hauskaa pelissä itse asiassa. Olen samaa mieltä. Ja mielestäni taktikkojen mukaan, kuten näemme tämän kesän aikana, jotkut asiat tulevat takaisin, ja yritetään saada hieman enemmän kaosia, kuten pitkän tuken tai mitä tahansa. Kaosia Ed Millerin kanssa. Se on se, mitä Premier League on. Olet oikein, Jim. Mutta...

Jokaisella joukkueella johtavat nuoremmat pelaajat, koska tuota ajatuksia, käsitystä, että meidän on kaikki täytynyt tehdä tämä tai sellaista. Joten on tiettyjä asioita, joita joukkueet on toivottavasti tekeviä eri tasoilla. Ja jos johtaja sanoo, että ei, emme tehdä sitä.

Niin se näyttää oudolta. Ja silti nämä joukkueiden yliopistot, kuten Real Madrid esimerkiksi, Javi Alonso ja minä ajattelin, että okei, he eivät halunneet toimia itseään, he haluavat modernista taistelua ja muuta. Se ei toiminut, mutta he ovat yliopistot itseään, koska he tietysti haluavat pelaajan kuvaamista, kuten Zidane ja Ancelotti. He haluavat viibista.