Hekka haaveili jo lapsena äitiydestä ja synnyttämisestä. 21-vuotiaana Hekan ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon siamilaisista kaksosista, joilla oli yhteinen sydän. Esikoisen raskaus menetysten jälkeen oli suuri lahja, mutta sitä varjosti pelko uudesta keskenmenosta. Hekka ajatteli, että synnytyksestä täytyy vain selviytyä. Sairaalassa Hekka koki olevansa passiivisessa osassa ja muiden armoilla. Synnytyskokemus sai silti täyden kympin. Seuraavasta sairaalasynnytyksestä Hekka toivoi luonnollisempaa ja itselleen aktiivisempaa osaa siinä. Toive toteutui. Synnytyskuume kasvoi entisestään. Hekka kuuli ensimmäistä kertaa koti- ja vapaasynnytyksestä Vapaasynnytys Suomi -podcastin kautta ja ymmärsi, että hän haluaa kokea itsekin kotisynnytyksen. Hekka kuunteli jaksoja uudelleen ja uudelleen parin vuoden ajan, haaveili ja suunnitteli. Podcast mullisti Hekan käsityksen äitiydestä ja synnytyksestä. Hekka ymmärsi, että ihana ja lempeä synnytyskokemus ja yhteys vauvaan ovat elämän tärkeimpiä asioita hänelle. Seuraava synnytys tulisi tapahtumaan kotona. Hekka palkkasi tueksi tutun doulan. Synnytys käynnistyi aamulla ja lapsivesi oli vihertävää. Vauva syntyi kotona nopeasti ammeeseen miehen ja doulan ollessa tukena. Hekka otti vauvan omin käsin vastaan. Yllätykseksi vauva todettiin kotona punnitessa yli 5 kilon painoiseksi. Synnytys tuntui täysin luonnolliselta tapahtumalta ja siinä toteutui kaikki unelmat. Oli ihanaa jäädä vauvan kanssa pesimään omaan sänkyyn tuettuna ja ravittuna. Kiitos Hekka @hekkaleea tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠ *** Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Ota yhteyttä vapaamuotoisella viestillä sähköpostiin [email protected].

Ask this episode

“What did the council decide on item 42?” — answered with the speaker and the moment.

Transcript

Related