Nacho Ares

Mutta ajatukset ovat yhä siellä, ja useita nykyisiä esiintymiä ovat seurannut Atlanttiaa, koska näkökulmat kertovat, että aluksi olisi yksi maa, jossa olisi jonkinlaisia koncentraalisia kirkkoja, ja se on myös se, mitä Platon puhutti. Joten, että se olisi Atlantti, luulen.

Ei kuitenkaan, mutta se on yhä Atlanttina, jota on ymmärretty, että se on ympäristö, joka on kuulunut ilmaston nivyliin, mutta joka on jättänyt tarpeeksi rastoja, jotta voidaan spekuloida, fantaseoida ja ajatella, että olemme Iberian peninsuudessa yhdessä paikassa, jossa se kasvoi ennen kuin Kotodojana tuli niin kuin se on nykyään.

Hyvä, Jesus Callejo, Krononauta. Meillä on aikamme teklaamme, joka on valittu kuten aiemmin. Mikä on seuraava? Seuraava on 29.2.1920.

Jeesus, missä olemme? Siellä on kaksi henkilöä, Piko ja Pala. Siellä on jotain rauhallista, mitä he saavat. Olemme valmistelussa Alisedassa, Katsarissa. Ja katsokaa, mikä päivä, 29.2. Tämä on todennäköinen vuosi. Se on todella kiinnostavaa. Superstitiitit ajattelivat, että jotain tapahtuisi. Se on tapahtunut jotain, jota ei vielä ole varmasti tärkeää.

Siellä on eri elementtejä, joilla on rauha ja rauha. Me olemme yli kolme henkilöä. Siinä näemme kahden herran, Rodríguez-Santanon herran, jotka ovat tehtäviä, koska ensimmäisenä seuraaminen tapahtuu yllättäen.

koska he etsivät terästä ja ruokaa, jotta he voivat tehdä tehtäviä. He löysivät tämän. Meillä on myös sopimus, Genaro Vinagre. Kaikki alkoivat huomioida, että on asioita, joilla ei pitäisi olla. Tämä on ajuar. Lopulta näkyy pieniä asioita. Jatkuvasti tiedämme, että meillä on 354 asioita. Se on melko suurempi rauha.

Tämän jälkeen, kun olemme kronovisoreissa, alkaa tinklaaminen. Miksi? Jos et tiedä, mitkä ovat nämä osat, ja arkeologiallinen muoto silloin oli hieman rauhassa, niin kuinka hyvää tapahtumaa on mennä niitä myötä, tai ennen kaikkea, mennä niitä myötä Kacereissa, ja yrittää saada rahaa nopeasti. Mutta ruumiit, ja ihmiset alkoivat kommentoida, että löytyi rauha,

Ja se tuli siihen, että hallitukset, sekä yksityiset kuin julkaiset, aloittivat ottaa karttoja asiaan ja jatkoa seuraamaan näitä osia, joita joitain on myöntänyt, joita on myöntänyt ja joita on myöntänyt.

Olemme kiinnostaneet tämän aikajärjestelmän. Luulen, että hän on yksi ihmisistä, jotka tuntevat tätä ajan maailmaa. Hän on Sebastian Celestino, arkeologian instituutin johtaja Meridaan. Meridaan, ei Amerikasta. Meridaan, Espanjassa. Hän on hyvä ystävä jo monta vuotta. Hän on johtaja Turunuelon jäsenyydestä. Sebastian, tervetuloa uudelleen historiaan. Hei, kiitos paljon.

Alisedan keskustelu oli mahtava keskustelu, mutta lopulta näytettiin, ettei se olisi tartesista, mutta se oli yksi niiden influenssien elementit, jotka merkittivät tartesisen maailman identiteettiä. Kyllä, se on erittäin erityinen keskustelu, koska sen kaikki elementit ovat vain fenisiä, vain orjantaisia.

Tässä keskustelussa on ollut paljon työtä, koska katsottiin paljon poliimia siitä, että se näyttäisi Katsarissa, niin sisällä. Silloin, kun Tartesson límittejä jätettiin kohdalle, Kadiin, Huelvaan ja Sevillään, joilla silloin oli vielä kohdalla.

Mikä tapahtui? Karambolan keskustelu näkyi myöhemmin 58-luvulla. Se on yksi keskustelu, ympäristön ja orjantaisen keskustelu. Alisedan keskustelu on yksinkertainen orjantaisen keskustelu. Yksi teoria, jonka joitain tutkijoita puhuttiin,

Ne ovat rauhoja, jotka ovat rauhoja, jotka saadaan naisille, henkilöille, jotka haluavat myyntiä kansalaisille, jotka elävät sisällä. Yksi tapauksena myyntiä kansalaisille, jossa markkautta alkaa sisällä, on syntyä niiden naisille kansalaisjärjestöjen kanssa.

Miksi? Koska fenisiä tulee jotain erittäin tärkeää. Kaikki puhuvat oloa, rautaa ja muuta, mutta tulee vielä jotain paljon tärkeämpää, joka on taistelu. Taistelu, joka tulee Iberian alueen sydänestä. Ja siellä on ihmisiä, jotka tekevät hieman ympäristöä fenisiä, jotka ovat sydänessä, ja niitä ihmisiä, joilla on mahdollisuus saada taistelua.

Kun Alisedan keskustelu tuli, paljon ajattelivat, että vihdoin Adolf Sulten on oikeassa. Silloin hän vielä halusi. Adolf Sulten oli jo esiintynyt Numanciaan, Soriaan, ja sitten hän sanoi, että Numancia on loppunut kiinnostusta ja tulee tänne. Silloin Alisedan keskustelu tuli.

Tarkoituksena on, onko karambola tartesikkoa, mutta kun karambola löytyy, se löytyy 2 vuotta ennen Adolfa Sultanin kuolemista, joten hän ei saanut arvostaa karambolan arvoa. Mutta kuten sanoit, on tartesikkoa, ja joku arkeologi sanoi, että jopa Arganthonioin on löytynyt sairaus.

Mitä luottamusta on se rauhallinen rei ja miten tärkeä olisi, jos Argantonio olisi Tartessin kulttuurissa? Ajattelen, että Argantonio ei ole rauhallinen rei. Se on leikki. Mutta se on ollut. Se on ollut tai on ollut tai on ollut jotain parempaa. Se on ollut ihminen, joka varmasti liittyi Tartessin kulttuuriin. Ongelma tulee, kun ajatellaan, että Tartessi on kaupungi.

Tartessu ei ole vain yksi kaupunki, se ei ole yksi konkreettinen paikka geograafisessa maassa. Tartessu on maa, joka liikkuu. Täytyy huomioida, että se on 500 vuotta. Siinä 500 vuoden aikana on liikkuu Guadalquivirin yli, Guadianille, Portugalille...

Se vaihtuu kuten kaikki, ei ole mitään maailmaa, jonka tiedämme, joka on pysynyt parantunut 500 vuoden aikana. Silloin, esimerkiksi Guadian, 7-luvun alussa alkaa olla osa Tartesa. Ja se alkaa kehittyä. Ja kun on iso kriisi, iso kriisi, kuten aiemmin sanottiin kartaginaisilta, juuri Guadian käyttää sitä kriisiä, jotta on revulsio.

Tarkoituksena on, että koko Guadianin kehitys on ympäristöä. Tarkoituksena on, että koko Guadianin kehitys on ympäristöä. Tarkoituksena on, että koko Guadianin kehitys on ympäristöä. Tarkoituksena on, että koko Guadianin kehitys on ympäristöä.